/ ekologisuus

Testasin, häviääkö 30 päivässä biohajoava kosmetiikkapurkki kotikonstein – näin järjettömässä kokeilussani kävi

Täysin muoviton Sulapac-pakkaus on suomalainen keksintö, josta moni kosmetiikkafirma on jo innostunut. Purnukan luvataan häipyvän jonnekin universumin syövereihin 30 päivässä, kunhan olosuhteet ovat otolliset. Vannoutuneena "pakko nähdä omin silmin" -ihmisenä halusin silti kokeilla, saako pakkauksen hävitettyä myös kotona. Seurasi varsin mielenkiintoinen (ja vielä mielenkiintoisemman hajuinen) projekti.

Kierrätys ja ekologisuus ovat päivän sana myös kosmetiikassa, joten Sulapac on todella ajankohtainen ja varmasti myös odotettu keksintö. Se koostuu vain puusta ja luonnonperäisistä sidosaineista.

Teollisessa käsittelyssä purkki tosiaan hajoaa kuukaudessa, kun olosuhteet ovat sopivat lämpötilaa ja mikrobeja myöten. Kotikompostissa hajoamisaika on pidempi, mutta purnukan voi halutessaan myös polttaa. Helpoiten sen hävittää heittämällä biojätteisiin.

Tällä erää Sulapaciin voi pakata vedettömiä voiteita. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa materiaali soveltuisi myös emulsioiden purkitukseen. Visiona on korvata myös joba tuubit.

NÄIN TOTEUTIN KOTITESTIN

Käväisin viime keväänä Sulapacin ja Naviterin Atopik Hoitobalmin lanseeraustilaisuudessa. Siellä suositeltiin, että purkkia kannattaisi säilyttää jossain muualla kuin kylppärissä tai saunassa, sillä kosteus ja lämpö edesauttavat purkin hajoamista. Nythän siitä on hyötyä!

Asetan siis tyhjän, käytetyn purnukan aukinaisena kylpyammeen reunalle. Lämpimät vesihöyryt eivät kuitenkaan riitä, vaan purkki nököttää kuukauden odottelun jälkeen ammeen reunalla ihan entisellään. Mikä pettymys.

Prosessia pitää siis nopeuttaa. Mietin, pitäisikö pakkaus sulkea biojätteiden kanssa pussiin. Pelkkä ajatus purkinkappaleiden kaivelemisesta banaaninkuorien seasta tuntuu ällöttävältä, joten upotan pakkauksen veteen. Käyn joka aamu herättyäni kurkkaamassa, onko edistystä tapahtunut. Olen kuin lapsi, joka innokkaana odottaa rairuohon kasvamista.

Ja kuten rairuohon versomista odotellessa, ensin ei tapahdu ei niin m i t ä ä n. Koputtelen päivittäin purkin pohjaa – ei merkkiäkään pehmenemisestä. Raaputan myös kynnellä kannen pintaa – ei irtoavia puuhippusia. Mutta haa! Viidentenä päivänä kannen väri on selvästi muuttunut vaaleammaksi, ja reunat ovat pyöristyneet.

Seuraavina päivinä väri vaalenee entisestään. Huomaan myös, että purkin pinta on aiempaa epätasaisempi.
Valitettavasti en ole koskaan ollut tunnettu kärsivällisyydestäni, joten tahti tuntuu liian hitaalta. Nyt vauhtia tähän hommaan!

Lorautan kippoon maitoa ja heitän sekaan palan ylikypsää päärynää, banaaninkuorta ja pari kokkaretta homeista leipää. Sitten suljen astian kannella ja myhäilen tyytyväisenä. Eiköhän nyt saa purkki kyytiä…

Päivä päivältä seos muuttuu omituisemman ja epämääräisemmän näköiseksi, tummenevaksi limamönjäksi. Käyn tökkimässä purkinkappaleita päivittäin haarukalla. Kovalta tuntuu edelleen. Siirrän astian keittiön kuivakaapista kylppärin lattialle. Josko lattialämmitys auttaisi?

HAJOAMINEN VAIHE VAIHEELTA

KUUKAUSI KYLPPÄRISSÄ Pidin purkkia kylpyhuoneessa ammeen reunalla, mutta lämmöstä ja vesihöyrystä huolimatta mitään ei tapahtunut.
VIIKKO VESIHAUTEESSA Upotin pakkauksen veteen. Purkin reunat alkoivat vähitellen pyöristyä ja kannen väri haalistua. Nälkä kuitenkin kasvoi syödessä, joten päätin siirtyä järeämpiin keinoihin.
PARI VIIKKOA BIOJÄTTEISSÄ Ruokajätecocktail teki tehtävänsä. Hajoaminen kiihtyi ja haju senkun lisääntyi. Purkki oli jo hauras, mutta ei vielä hajalla. (Kuvassa purkki väärinpäin, jotta hapertuminen näkyisi kunnolla.) Haju oli kuitenkin sen verran tuhti, että päätin lopettaa kokeilun tähän.

Reilun viikon päästä astian sisus on yhtä homemöykkyä. On pakko varustautua kumikäsineillä ja suun eteen viritetyllä liinalla ennen kannen avaamista. Kippaan ällötyksen silmät kiinni pastasihtiin ja huljutan reippaasti vettä päälle. Asuntoon leviää imelä mädäntyneen ruuan ja kaatopaikan haju. Kurkkaan yökkäilyn lomassa varovasti sihtiin. Sekä purkki että kansi ovat vielä yhtenä kappaleena, mutta ne ovat alkaneet halkeilla ja pullistua. Myös pinta on aiempaa röpelöisempi.

PAHOITTELUT!!! SEURAAVA KUVA VOI JÄRKYTTÄÄ HERKIMPIÄ.

Tämä kaikin puolin tyylipuhdas otos ei ollut tarkoitettu julkaistavaksi, mutta menköön nyt (kun Elina pakotti). Tässä tilanne hetki ennen mönjän huuhtomista viemäriin. Yööööööök!

Päätän, että tämä riittää minulle. Uskotaan, uskotaan, materiaali voi ihan varmasti hajota luvatussa 30 päivässä. Heitän purkin biojäteroskikseen ja toivotan sille hyvää – ja pikaista – maatumista.

KIINNOSTUITKO SULAPACISTA? MUUN MUASSA NÄMÄ PURNUKAT LÖYTYVÄT NYT KAUPPOJEN HYLLYILTÄ!

Karitevoi, ruusunmarja ja viinirypäleen siemenöljy ovat Choice Finlandin Rosehip Balm –hoitobalmin tehoaineita, 25 €

Ekopharma Helsingin Herukka Marjabalmissa on pehmittävää mustaherukan siemenöljyä, 28 €. Atopik Sensitive Hoitobalmi sisältää ihoa ravitsevaa kauraa, 25,90 €. Tuote saatu.

LV:n All Around Cream –perusvoide hellii ihoa karitevoin ja rypsiöljyn avulla. Voide on saatavilla kahden LV-tuotteen oston yhteydessä Sokos-tavarataloista 16.10.2018 lähtien. Tuote on saatu.

Kaikki tuotteet ovat vegaanisia.

Lue lisää:
Pari sanaa täydellisyydestä - vuoden 2018 parhaat kosmetiikkatuotteet ovat tässä!

Ikää 40 plus? Vaihda voidemaiseen poskipunaan - mukana uutuustärpit

Saippuaa naamaan, sylkeä finneihin, hampaat irti - tässä kaikkien aikojen parhaat ja kauheimmat vanhan kansan kauneusniksit